Uusi lisenssijärjestelmä puhutti Oodissa – mukana näkemyksiä alan eri puolilta
Keskiviikkona 27.11. Helsingin keskustakirjasto Oodissa keskusteltiin rahapelilain uudistuksesta niin sanotusti raskaan kaluston voimin. Tapahtuman järjesti Suomen rahapeliyhdistys ry.
Mukana oli iso kattaus pelialan tuntijoita affiliate-markkinoijasta uhkapeliriippuvuustutkijaan. Koko puhujakaarti löytyy listattuna alta:
- Antti Salminen – Valtiosihteeri
- Sinuhe Wallinheimo – Kansanedustaja (KOK)
- Velipekka Nummikoski – Veikkauksen varatoimitusjohtaja
- Janne Nikkinen – Helsingin Yliopiston dosentti, uhkapeliriippuvuustutkija
- Esko Rissanen – Traffic Lab-yhtiön CCO
- Laura Liehu – Lakimies kasinopelejä valmistavassa Play’n Go-yhtiössä
- Antti Koivula – Oikeudellinen neuvonantaja iGaming-alaan erikostuneesta Legal Gaming Oy:sta
- Jari Vähänen – Suomalainen rahapeliyhdistys ry:n puheenjohtaja
- Minna Ripatti – Suomalainen rahapeliyhdistys ry:n varapuheenjohtaja
Lakiuudistus keräsi kiitosta, mutta kritiikiltäkään ei vältytty
Suomen uuden rahapelilain luonnos lähti EU:n notifikaatioon marraskuun alussa. Kesällä nähtyyn ensimmäiseen versioon oli tehty muutamia muutoksia, ja Brysseliin lähteneeseen versioon oltiin enimmäkseen tyytyväsiä.
Verotus nähdään kohtuulliseksi
Peliyhtiöiden tuleva veroprosentti vaikutti olevan kaikkien paneelikeskusteluun osallistuneiden mielestä kohdillaan. Nykyinen 12 prosentin arpajaisvero nousee lain myötä 22 prosenttiin. Näin ollen arpajaisveron tuotto nousisi tulevaisuudessa merkittävästi. Veroprosenttia ei pidetty kuitenkaan niin suurena, että se karkoittaisi mahdollisia Suomen lisenssiä tavoittelevia peliyhtiöitä.
Verotukseen on muuten tulossa muutoksia myös pelaajan kannalta. Siinä missä nykyisin EU- ja ETA-alueen lisenssien alaisuudessa toimivilta pelisivustoilta saatavat voitot ovat suomalaisille verottomia, olisivat ne jatkossa veronalaisia. Tämä ei koske Suomen lisenssin alla toimivilta yhtiöiltä saatuja voittoja.
Kanavointiaste huolenaiheena
Aiemminkin huolenaiheena ollut pelaamisen kanavointiaste kirvoitti melko skeptisiä puheenvuoroja myös Oodissa. Koko rahapelilain uudistuksen perusperiaatteina ovat olleet uhkapelihaittojen vähentäminen sekä kanavointiasteen nostaminen. Näistä ensimmäiselle ei olla tekemässä juuri mitään uudessa laissa, lukuunottamatta bonusten tarjoamisen kieltoa. Koko uudistusprosessin käynnisti Veikkauksen kanavointiasteen lasku alle 50 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolet netissä tapahtuvasta uhkapelaamisesta suuntautuu kotimaisen Veikkauksen sijaan ulkomaille.
Lisenssijärjestelmässä olisi tarkoitus nostaa tätä kanavaointiastetta jopa 90 prosenttiin saakka, ohjaamalla pelaamista tulevan Suomen lisenssin haltijoille. Mutta kun bonusten tarjoaminen tulee olemaan lähes kiellettyä yhdessä affiliate-markkinoinnin kanssa, epäillään kanavointiasteen jäävän matalaksi. Tähän mielipiteeseen yhtyivät niin Traffic Labin Esko Rissanen kuin Veikkauksen Velipekka Nummikoskikin. Näistä ensimmäisellä on osittain niin sanotusti oma lehmä ojassa, mutta jälkimmäisellä ei.
Rissasen keskustellessa aiheesta valtiosihteeri Salmisen kanssa kävi erittäin selväksi, ettei valtiotasolla olla millään lailla tietoisia affliate-markkinoinnin merkityksestä iGaming-alalle. Erilaisten vertailu- ja tietosivujen kautta esimerkiksi keskisuuret Ruotsissa toimivat peliyhtiöt saavat noin 60 – 90 % kaikista pelaajistaan. Vertailusivustoille nämä pelaajat päätyvät lähinnä Googlen kautta.
Miten tämä sataa ”offshore-brändien” laariin?
Kun Suomen lisenssin alla toimivilta brändeiltä tullaan kieltämään bonusten tarjoaminen sekä affiliate-sivustoilla esiintyminen, saavat netistä bonuksia ja muuta tietoa etsivät eteensä ainoastaan ns. ”offshore-brändejä” listaavia sivustoja. Näiltä sivustoita he sitten ohjautuvat noiden offshore-brändien asiakkaiksi lisenssibrändien sijaan. Tämä tulee todennäköisesti pitämään kanavointiasteen matalana.
Affiliate-markkinoinnin sallimisen lisäksi toinen vaihto olisi lisenssittömien sivustojen blokkaaminen suomalaisilta käyttäjiltä valtiovallan toimesta. Valtiosihteeri Salmisen mukaan tähän ei kuitenkaan poliittisilla päättäjillä minkäänlaista intoa lähteä, sillä se nähtiin matkana internetin rajoittamisen tielle.’
Rahapelilaki vol 2?
Niin Sinuhe Wallinheimo kuin Antti Salminenkin totesivat, että lain valmistelussa ja sen toteuttamisessa on ollut todella kova kiire, eikä siitä tästä syystä tullut niin hyvää kuin olisi pitänyt tulla. Tästä syystä poliittiselta puolelta todettiinkin keskusteluillan aikana, että tulossa on luultavasti niin sanottu ”Rahapelilaki vol. 2”, jossa tullaan korjaamaan tämän ensimmäisen version puutteita.
Tähän ovat vaikuttaneet poliittiset realiteetit. Rahapelilainuudistus oli hallitusohjelmassa, ja se on saatava läpi ennen seuraavia vaaleja ja mahdollista hallituksen vaihtumista. Näin toteutettuna se todennäköisesti ehditään saada voimaan ennen kevään 2026 vaaleja.
Täydellistä lakia ei liene olemassa. Maallikon mieleen tulee kuitenkin väistämättä kysymys, eikö lakia olisi voinut toteuttaa kerralla kunnolla? On hieman turhauttavaa kuunnella puheita uudesta, paremmasta rahapelilaista kun ensimmäisenkin voimaantuloon kuluu vielä pari vuotta.
